’SELKEÄT SÄVELET’ oli Savonlinnan musiikkiopiston, Kotkan seudun musiikkiopiston sekä Valkeakosken musiikkiopiston opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluvan taiteen perusopetuksen yhteinen kehittämishanke, joka toteutettiin 2014 syyslukukauden alusta 2015 syyslukukauden loppuun välisenä aikana. Hankkeen raportoinnista sekä koordinoinnista on vastannut Savonlinnan musiikkiopisto.
HANKKEEN TAVOITTEET
1) Soitonoppimisen alkuvaiheen helpottaminen
– Opettajille lisää pedagogisia työkaluja
– Kokonaisvalaisia toimintapoja alkuvaiheen opetukseen
– Musiikin ja notaation hahmottaminen kokonaisuutena
2) Opettajien tietotaidon lisääminen pienryhmien ohjaamisessa. Varhaiskasvatuksesta varsinaiseen soitonopiskeluun siirtyminen loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi.
3) Oppilaaksiottamisprosessin uudelleenmäärittely
KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
Oppilaitokset järjestivät yhteisen aikataulun puitteissa itsenäisesti, kukin tahollaan, henkilöstönsä koulutukset, kokoukset, sovellusten suunnittelun sekä kokeilun.
Sovellusten kehittäminen jatkuu opistojen omana toimintana varsinaisen hankekauden päätyttyä.
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA TULOKSET
SAVONLINNAN MUSIIKKIOPISTO
Soitonoppimisen alkuvaiheen helpottaminen
Selkeät sävelet -hankkeen koulutuksista saimme uusia ideoita ja pedagogisia työkaluja toteuttaa opetusta niin, että soitonoppimisen alkuvaihe helpottuu perinteisiin menetelmiin verrattuna. Yhtenä tavoitteena oli löytää kokonaisvaltaisia toimintapoja alkuvaiheen opetukseen. Myös musiikin ja notaation hahmottaminen kokonaisuutena, sekä opettajien tietotaidon lisääminen pienryhmien ohjaamisessa olivat tavoitteita.
Karela Viljasen palkitun Piano Spectra -menetelmän koulutuksessa korostuivat rytmiikan opetus sanojen avulla, erilaisten visuaalisten havaintovälineiden käyttäminen sekä värien käyttö notaatiossa. Elämme nykyään todella visuaalisessa ympäristössä muutenkin. Hän korosti myös sitä, kuinka tärkeää on se, että oppilaat säveltäisivät itse. Puhuimme varhaiskasvatuksen ’esiteoreettisesta’ ajasta, jolloin musiikkia opitaan leikin ja kuulon sekä soittimen käsittelyn kautta. Karelan prototyyppi-vaiheessa olevista havaintovälineistä on lähiaikoina tulossa valmiit tuotantoversiot myyntiin.
Piano Spectra Rytmipeli 1
Piano Spectra Rytmipeli 2
Piano Spectra värikkäät sävelten nimet ja viivasto
Pirkko Simojoki toi koulutuksessaan esille ajatuksiaan mm. opettajuudesta ja lasten erilaisista tavoista oppia. Hän kertoi myös kehittämästään soitonoppimisen ”pelillisyydestä”, jossa käytössä on taulukkomuotoiset ”levelit”, eli tasot kuten tietokonepeleissä, jotka motivoivat lapsia todella hyvin. Oppilaille tehdään näkyväksi, mitä täytyy osata päästäkseen seuraavalle ”levelille” tai tehdäkseen tasosuorituksen. Pirkon mukaan lapset vertailevat innoissaan keskenään millä levelillä kukakin on esim. etydeissä. Suoritettuaan tason, palkinnoksi saa vaikkapa tarran tai leiman, joka antaa lapselle konkreettisen osoituksen edistymisestä. Sitten oppilas ikään kuin omistaa uuden oppimansa asian, ja hahmottaa mitä jo osaa ja mitä ei. Pienimmät oppilaat saavat tarroja ja leimoja. Isompien oppilaiden kanssa toiminta on tietenkin tarkempaa ja analyyttisempää. Systeemi auttaa myös opettajaa hahmottamaan koko ajan ns. ’missä mennään’. Kotkan seudun musiikkiopiston opettajat olivat mukana koulutuksessa.
Simojoki Asteikkopassi 1
Simojoki Asteikkopassi 2
Simojoki Levelit
Vekara vertailu aikuisten bassoon
Vekara Trio
Markku Kaikkonen musiikin erityispalvelukeskus Resonaarista johdatteli meitä koulutuksessaan erittäin mielenkiintoiseen ja pedagogisesti haastavaan erityiskasvatusmaailmaan, eli kun opetettavana on henkilö, joka jollakin tavalla poikkeaa ns. valtavirrasta. Hän puhui myös opetuksen yksilöllistämisestä sekä kuvionuottien käytöstä.
Esimerkiksi sokean oppilaan kanssa opettajan on pakko lähteä kehittämään ja mietimään omaa opettajuuttaan. Opettaja on ikään kuin enemmän ’hereillä’. Se heijastuu kaikkeen opettamiseen. Jos ryhmässä on erilainen oppija, ja opettaja joutuu miettimään miten tehtäviä eriytetään, se palvelee koko ryhmää. Mallit ja toimintatavat on pakko muuttaa.
Resonaarissa on myös vahvaa elinikäistä oppimista tukevaa senioritoimintaa. Siitä hyvänä esimerkkinä julkisuudessakin esiintynyt eläkeläisrouvien bändi, ”Riskiryhmä”, jonka keski-ikä on yli 70-vuotta.
Konkreettiset fyysiset apukeinot, kuten yksilöllisten soitinten teettäminen on Resonaarissa arkipäivää. Tästä innoittuneena Savonlinnan musiikkiopistolle teetettiin pienten lasten bändikarusellikäyttöön soitinrakentaja Harri Kauppilalla huippulaadukkaat yksikielinen Vekara-sähköbasso, sekä kolmekielinen Vekara-sähkökitara. Saimme ne käyttöön syyslukukauden alussa 2015. Ostimme myös lasten käyttöön pienen rumpusetin. Soittimet ovat osoittautuneet menestykseksi, ja helpottaneet paljon lasten soittamista. Soittimissa sekä nuotinnoksessa on myös menestyksekkäästi käytetty Karela Viljasen Piano Spectra -menetelmän eri säveltasoja kuvaavia värejä tukemaan lasten oppimista.
Onko varhaiskasvatuksesta varsinaiseen soitonopiskeluun siirtyminen loogisesti etenevä kokonaisuus?
Savonlinnan musiikkiopistossa erilaisia vaihtoehtoja musiikkileikkikoulun jälkeiselle opiskelulle on instrumenttiopetuksen lisäksi mm. soitinvalmennusryhmät, soitinkaruselli ja bändikaruselli. Jatkossa laittamme myöskin ”rumpu-muskarin” tarjolle, ja lisäämme bändikarusellin tarjontaa. Tämä opintojen ’nivelvaihe’ on kuitenkin haastava. Kotkan sekä Valkeakosken musiikkiopistojen uusissa hankkeen avulla syntyneissä toimintamalleissa varhaisiän musiikinopetuksessa syntynyt ryhmäytyminen ja sen edut hyödynnetään instrumenttiopintojen alkuvaiheessa. Uusissa ”Selkeät sävelet” ja ”Musiikkitunti” -ryhmissä yhdistetään niin musiikin perusteiden kuin yhteismusisoinninkin opetus.
Kuitenkin esimerkiksi bändikaruselli toimii hyvin edellä mainitun tyyppisenä jatkumona varsinaiseen soitonopiskeluun. Lähes kaikki siihen osallistuvat hakevat musiikkiopiston varsinaisiksi oppilaiksi johonkin instrumenttiin. Lukuvuoden 2014-2015 bändikarusellilaisista kaikki hakivat opiston varsinaisiksi oppilaiksi ja vieläpä jatkoivat samana ryhmänä bändiopetuksessa. Oppilas voi bändikarusellin (kuten soitinkarusellinkin) jälkeen hakea oppilaspaikkaa mistä tahansa instrumentista, sen ei tarvitse olla bändisoitin. Pääasia on, että saamme lapsia innostumaan musiikista ja soittamisesta.
Hankkeen ydinryhmän toiveena on jatkossa lisätä ryhmämuotoista opetusta, esim. viuluryhmiä. Nuorimmille oppilaille olisi tärkeää olla ohjattua soittamista kahdesti viikossa, muuten asiat unohtuvat. Pohdimme kuinka tämä käytännössä järjestyisi. Ehkä niin, että yksityisopetustunti jaettaisiin hieman lyhyempään yksityistuntiin ja viikoittaiseen ryhmäopetukseen. Pirkko Simojoen koulutuksessa saimme kuulla häneltä positiivisia ja rohkaisevia kokemuksia soittotuntien lohkaisemisesta ryhmäopetukseen ja yksilötuntiin. Ryhmien tulisi kuitenkin olla pieniä, esim. trioja, että oppilaita voi edelleen ohjata yksilöllisesti.
Oppilaaksiottamisprosessin uudelleenmäärittely
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli myös etsiä vaihtoehtoja perinteiselle pääsykokeelle. Savonlinnan musiikkiopistossa siirryttiin hankkeen myötä, huolellisen valmistelun jälkeen, pääsykokeettomaan (musikaalisuustestittömään) hakuun keväällä 2015. Lahden sekä Valkeakosken musiikkiopistot olivat tukena ja antoivat runsaasti kokemusperäistä tietoa sekä vinkkejä toimiviin käytänteisiin. Nyt nettisivuillamme oleva sähköinen hakulomake toimii pääsykokeena. Siinä hakija vastaa harrastuksen aloittamista koskeviin kysymyksiin ja tutustuu myös lukukausimaksuihin. Lomakkeessa kysytään mm. tärkeitä motivaatioon vaikuttavia asioita, mitä muita harrastuksia hakijalla on, minä viikonpäivinä hän pääsisi musiikkiharrastukseen, onko hakijalla jo oma soitin, vai haluaisiko hän vuokrata soittimen jne.
Pääsykokeettomuus toimii lyhyen kokemuksemme perusteella erittäin hyvin. Kevään 2015 haussa hakijamäärä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna selvästi. Uusissa oppilaissa ei huomattu eroa siihen, olivatko he osallistuneet perinteiseen musikaalisuustestiin vai eivät. Emme pidä 5-minuutin mittaista ’musikaalisuustestiä’ enää luotettavana osoituksena hakijan tulevasta opintomenestyksestä. On esimerkkejä oppilaista, jotka ovat saaneet oppilaspaikan huonoilla pääsykoepisteillä ’rimaa hipoen’, mutta sitten osoittautuneetkin todella motivoituneiksi, ahkerasti harjoitteleviksi sekä sen johdosta hyvin edistyviksi. Emme halua menettää yhtään tämmöistä hakijaa. Perinteinen pääsykoe musikaalisuustesteineen on voinut mennä huonosti pelkästään siksi, että oppilas on jännittänyt itse pääsykoetilannetta.
Nyt oppilaan ensimmäinen opintovuosi on nk. koevuosi, jonka jälkeen arvioidaan yhdessä opettajan kanssa onko harrastuksen jatkamiselle edellytyksiä. Kynnys hakeutua opetukseen on sitä haluaville tehty näin mahdollisimman matalaksi. Kokemuksemme mukaan nykypäivänä musiikkiopistoon hakevilla on oma motivaatio soittaa tai laulaa, enää musiikkiopistoon ei hakeuduta pelkästään esim. vanhempien toiveesta. Nyt opiskelun voi myös aloittaa erittäin joustavasti vaikkapa kesken lukuvuoden, mikäli paikkoja vapautuu. Enää ei tarvitse odottaa kevään pääsykokeita ja seuraavan syksyn lukuvuoden aloitusta.
Musiikkiopistolla on edelleen oikeus valita oppilaspaikan saajat hakulomakkeiden tietojen, mahdollisen varhaiskasvatuksen opettajan lausunnon ym. perusteella. Mikäli yksilöopetuspaikkaa ei voida myöntää kaikille hakijoille, yritetään mahdollisuuksien mukaan perustaa pienryhmiä, jotta mahdollisimman moni saisi aloittaa soittoharrastuksen.
Musiikin perusteiden integrointi
Hankkeen integrointi-koulutuksessa kävimme kouluttaja Matti Makkosen kanssa läpi erilaiset integrointimateriaalit ja niihin liittyviä kokemuksia sekä käytänteitä. Savonlinnan musiikkiopistossa musiikin perusteet -oppiaine pyritään suorittamaan jatkossa pääasiassa integroidusti soittotuntien yhteydessä. Perinteistä ryhmämuotoista teoria- / säveltapailuopetusta järjestetään kuitenkin edelleen niille, jotka sitä haluavat tai eivät pysty maksamaan integroinnista aiheutuvaa lisämaksua.
Integroinnista on saatu paljon positiivisia kokemuksia. Niiden mukaan se on yksilöllistä, intensiivistä, tehokasta ja kokonaisvaltaista oppimista. Toisaalta se on myös kokonaisvaltaista opettamista ja opettajuutta – soitonopettaja tietää tarkasti millä tasolla hänen oppilaansa musiikin luku- ja kirjoitustaito on. Soittamista ja säveltapailua tai musiikin teoriaa ei muutoinkaan voi erottaa toisistaan, vaan ne limittyvät toisiinsa ja kulkevat käsi kädessä, musiikin perusteiden ollessa kuitenkin nk. tukiaine.
Lisäetuna varsinkin pitkämatkalaisille voitanee pitää myös sitä, että oppilaan ei tarvitse tulla soittotunnin lisäksi eri ajankohtana musiikin perusteet -tunnille. Tästä vapautuu resursseja osallistua esim. yhteismusisointiin.
KOTKAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTO
Kotkan seudun musiikkiopistossa alkoi syksyllä 2015 ”Selkeät sävelet” -kokeilu, jossa oppilaista muodostettiin erillisiä 5-7 henkilön ryhmiä. Ryhmien kesto on 1-2-vuotta, 45min viikossa. Tavoitteena on integroida musiikin perusteet 1 -oppisisältö yhteissoittoon. Kaikki alle 10-vuotiaat pyritään sijoittamaan ryhmiin. Opetuksen toteutus suunniteltiin yhdessä varhaiskasvatuksen opettajien kanssa.
Opetuksen sisältönä on musiikkiliikuntaa, kehorytmejä, leikin kautta oppimista, korvan kehittämistä / rytmiikkaa, keskittymisen opettelua ja kehonhallintaa.
Ryhmät toimivat hyvin, ja niiden jatkoa kannatetaan. Niitä on yhteensä 10: Kotkassa 4 ja Haminassa 6. Ryhmissä käy tällä hetkellä 58kpl 6-10 -vuotiaita oppilaita. Joissakin ryhmissä voisi olla enemmänkin väkeä. Haasteena on suuri ikäjakauma.
Oppilaiden nimityksiä uusista ryhmistä: ”Pidetään hauskaa” -tunti ja ”Rytmitaju” -tunti.
Selkeät sävelet -konsepti toimii myös yhdistettynä kuoroon tai pienten jousiorkesteriin.
Opetusmateriaalina käytetään soivia putkia, palloja, muskarisoittimia, hernepusseja, pelejä, CD-levyjä ja kirjoja: Nuottiparkki sekä Musiikkiviidakossa.
Jatkossa yritetään pitää ikäryhmistä kiinni, jotta ryhmät saadaan toimimaan optimaalisesti. 3-luokkalaisille ehdotetaan ensisijaisesti Mupe 1 –ryhmiä ja 6-vuotiaille muskaria, kuitenkin lapsen taidot huomioon ottaen. Ryhmät voisivat esiintyä muskarikonserteissa tai matineoissa.
Ryhmien kehitystyö jatkuu keväällä 2016 jakamalla opettajien kesken kokemuksia sekä materiaalia.
VALKEAKOSKEN MUSIIKKIOPISTO
Valkeakoski Irkkukurssi
Kevään 2015 aikana Valkeakosken musiikkiopistossa järjestettiin kaksi Selkeät sävelet -hankkeen koulutusta koko musiikkiopiston opettajakunnalle.
Soili Perkiön koulutuksen keskiössä olivat ryhmäopetustaidot niin varhaisiän oppilaille kuin perusopetuksen alkuvaiheen oppilaillekin. Koulutuksessa olivat mukana myös Kotkan seudun musiikkiopiston opettajat.
Toinen koulutus keskittyi luoviin muusikontaitoihin, opetustaitojen kehittämiseen erilaisten musiikkityylien ja oppimistyylien (mm. korvakuulosoittaminen, oman musiikillisen ilmaisun ja materiaalin löytäminen ja tuottaminen, imitointi, ryhmäopetusmenetelmät) kautta. Kouluttajina toimivat Petri Hakala ja Samuli Karjalainen.
Näiden lisäksi varhaisiän musiikinopettaja osallistui RytmiS-2015 -koulutustapahtumaan.
Kevään 2014 aikana suunniteltiin syyslukukauden 2015 alussa aloitettu uusi Musiikkitunti-oppiaine, jossa yhdistetään niin musiikin perusteiden kuin yhteismusiikinkin opetus. Varhaisiän musiikinopetuksessa syntynyt ryhmäytyminen ja sen edut hyödynnetään instrumenttiopintojen alkuvaiheessa, jolloin aloittavat oppilaat aloittavat yksilöryhmäopetuksen soittotuntien muodossa ja tämän lisäksi osallistuvat myös Musiikkitunti-ryhmään, joiden opettajien toimivat sekä varhaisiän musiikinopetuksen, musiikin perusteiden että instrumenttitaitojen opettajat.
Musiikkitunti-oppiaine on todettu erinomaiseksi toimintamalliksi, jossa ryhmäopetus monimuotoisine työtapoineen ja innovatiivisine oppisisältöineen luo musiikillista kasvua tukevia uusia kokonaisuuksia, jotka tukevat ja jopa nopeuttavat instrumenttitaitojen oppimista.
Opettajakunta on kokenut uuden toimintamallin antoisaksi oman työskentelyn sekä oppimistulosten kannalta.
Hankkeen tuloksena yhä useampi opettaja on saanut monipuolistettua omaa kompetenssiaan monipuolisena ja -taitoisena musiikinopettajana. Oppilaiden oppimistulokset ovat parantuneet ja motivaatio on noussut. Oppilaiden perheet ovat kokeneet uudenlaisen ryhmäopetuksen toimintamallin erittäin kannustavana ja oppimista edistävänä.
Hankkeen tuloksena on myös ko. toimintamallin vakiinnuttaminen osaksi musiikkiopiston toimintaa tulevina vuosina. Oppiaineen myötä kerätään myös kokemuksia tulevaa opetussuunnitelmatyötä varten.
HANKEVERKOSTON YHTEYSTIETOJA
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (SML)
Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari
Vekara-soitinten valmistaja, Harri Kauppila
Vekara-soittimien ja -akatemian lisenssien myynti
Musiikkitoteemi / Tomi Tolvanen, puh. 044 5633 949, info@musiikkitoteemi.fi
Matti Makkonen
Nova Classics & Nova Records
Soili Perkiö
Soili Perkiö – wikipedia